Rotuesittely

lähde: Suomen Highland Cattle Club ry

Ylämaankarja soveltuu erinomaisesti sekä lihantuotantoon että maisemanhoitoon. Sen nahka on kaksi kertaa tavallisen naudan nahkaa paksumpi ja sillä on kaksinkertainen karvapeite.

Ylämaankarja on muita Suomessa kasvatettavia nautarotuja paremmin sopeutunut epäsuotuisiin sääoloihin ja ympärivuotiseen ulkokasvatukseen. Rotu ei sovellu sisäkasvatukseen eikä ahtaisiin ulkotarhoihin tai pihatto-olosuhteisiin. Pitopaikoilla eläimille tarjotaan lisäruokaa kasvukauden ulkopuolella. Ylämaankarjalla on erittäin tehokas ruoansulatus. Se on tehokas laiduntaja, ja näin ollen mitä sopivin hyödyntämään luonnonlaitumia; perinnebiotooppeja, hakamaita ja joutomaita. Rotua käytetään useissa Euroopan maissa kasvistoltaan herkkien luonnonsuojelualueiden hoitamiseen tai lammastalouden apuna hoitamaan laitumia, jotta alueiden kasvitasapaino pysyisi hyvänä. Pusikoiden raivaajana ylämaankarja on verraton, mutta kasvatustaimikon hoitajaksi se ei sovellu, koska myös havupuut ovat sen herkkua. Rotu mahdollistaa tuotannon siellä, missä muiden rotujen käyttö ei ole mielekästä.

Ominaisuuksiltaan ylämaankarja on hidaskasvuinen. Lihasonni on valmis 2-3 vuotiaana. Hiehon astutusikä riippuu jokaisen yksilön kasvusta, yleensä 2-3 vuotiaana. Vastineeksi ylämaankarjan emo on kuitenkin pitkäikäinen: se voi tuottaa vasikan joka vuosi keskimäärin 15 vuoden ajan. Ylämaankarjalle on ominaista vahva laumahierarkia ja -käyttäytyminen. Rodun kasvatus tarvitsee luontaisesti väljyyttä kaikkina vuodenaikoina. Eläimet eivät välttämättä ruokaile tai makaa samassa paikassa. Laumasta riippuen ne voivat olla hyvin hajallaan, koska alempiarvoiset yrittävät välttää ylempiarvoisia. Laumakohtainen käyttäytyminen on otettava huomioon pitopaikan makuu- ja ruokintapaikkojen toteutuksessa. Eläimillä on pitkät sarvet, eikä niitä ole pyritty poistamaan jalostamalla tai nupouttamalla.

Eläinten elopainot; lehmät n. 500-600 kg ja sonnit n. 800–900 kg.

Lisätietoa Suomen Highland Cattle Club ry:n sivuilla